fbpx

Rakastan kotimaani upeaa Järvi-Suomea, saaristoa, mutta etenkin Lappia. Lapsena, kun minulta kysyttiin, minne haluaisin lähteä lomalle, niin vastaus kuului aina samanlailla: Lappiin! Syykin oli selvä: rakkaus luontoon ja se tunne, että voit olla luonnon kanssa sinut. Muistan kirkkaasti, kun saavuimme pitkän automatkan jälkeen Äkäslompolon kylään ja näin joka puolella maasta kohoavia tuntureita, puita, poroja ja Äkäsjoen. Ajattelin että täällä minä tulen joskus asumaan ja niinhän siinä sitten kävi.

Päädyin opiskelemaan kaivosalaa Kolarissa ja 3 vuotta kaivoksella työskenneltyäni tartuin muihin haasteisiin. Nyt kun Ylläkselle puuhataan kaivosta, on se koskettanut suuresti myös minua. Koen, että entisen kaivoskokemukseni ja nykyisen matkailuelinkeinoni vuoksi pystyn näkemään molempien osapuolien näkemykset tässä asiassa. Ylläksen kaivoshankkeesta on puolesta ja vastaan niin monta kirjoitusta, että koitan pitää tämän kirjoituksen lyhyenä ja selkeänä. Aloitetaan kaivoksen tuomista negatiivisista asioista:

  • Kaivostoiminnan toimintaa määrittää isossa kuvassa vain yksi sana: RAHA. Kun saat ajokortin ja opit ajamaan autolla, sinua opetetaan ja valvotaan. Loppukädessä kuitenkin autoa ajat sinä ja sinä olet vastuussa itsestäsi ja muista liikenteessä olevista. Sama asia se on kaivoksen kanssa. Kaivoksen suurin tehtävä on tehdä rahaa, joten päätöksenteko tapahtuu raha edellä. Vaikka toimintaa valvotaan, niin loppukädessä vastuussa on kaivos. 
  • Avolouhoksen koko olisi 30 neliökilometriä, eli sen sisään mahtuisi yli 4000 jalkapallokenttää. Se tarkoittaa, että se näkyisi Ylläs-tunturilta selkeästi.
  • Kaivokselle olisi Äkäslompolosta linnuntietä 8 kilometriä. 8 kilometrin etäisyys yhdelle Suomen upeimmista kansallispuistoista ja luontokohteista on todella vähän.
  • Jätevesiä laskettaisiin Äkäsjokeen, josta se valuisi suoraan Suomen parhaaseen lohijokeen Muonio-Torniojokeen ja siitä tietenkin Perämereen. Kaivos ei siis ole pelkästään vain Äkäslompolon huoli, vaan se on myös Muoniojoen asukkaiden ja jokivarren matkailuyrittäjien huolena. Toinen iso ongelma jäteveden laskun kanssa Muoniojokeen on se, että toiselta puolelta jokea Pajalan kunnasta, Ruotsista, lasketaan toisen kaivoksen jätevedet samoille paikoille mihin kaivoksen jätevedet ovat suunniteltu tulevan. Arvion mukaan Suomen parhain lohijoki olisi mennyttä. Puhumattakaan, jos kaivokselta lirahtaa vahingossa vähän ylimääräistä jätevettä, on tuho jo tapahtunut ja kemikaaleja on mahdoton saada pois joesta/merestä.
  • Paljon puhutut pöly- ja meluhaitat olisivat myös mittavat ison avolouhoksen myötä. Tässäkin asiassa voi nähdä kuinka RAHA määrittelee ja yhtiön lupaamat työpaikat ajavat ohi kuntapäättäjien kiikareissa. Muistutuksena vielä, että matkailu ja ulkomaalaiset turistimäärät ovat kovassa nousussa Ylläksellä. Ylläksen alueelle tulisi varmasti vielä lisää investointeja, mutta kaivoksen suunnittelu häiritsee rahoittajia – kuka haluaisi katsoa kaivoksen piippuja luonnonpuistossa lasketellessa?
  • Kaivosyhtiön lupahakemukset ovat yleensä pielessä. Lupaa haetaan ensin pienelle määrälle jätevettä, pienemmälle määrälle mitä todellisuudessa aiotaan louhia. Kun lupa on saatu, haetaan uusi lupa jolla nostetaan määriä. Tätä on jo tapahtunut Ylläksen kaivoshankkeessa ja sitä on tapahtunut varmasti jokaisen kaivoksen lupa-asioiden yhteydessä. Tällä tavalla kaivos ajaa kokoajan itseään lähemmäksi päämääränsä. 

Ja se toinen puoli asiassa:

  • Suorat ja välilliset työpaikat, joita kaivos toisi eri arvioiden mukaan on noin 300 ympäri vuoden, 17 vuoden ajan. Työpaikka-argumentti on vahvin kaivoksen eteenpäinviejä, mutta jos kaivosta ei tule, on hyvin todennäköistä, että samat 300 työpaikkaa tulee koko Ylläksen alueelle matkailun tuomien investointien johdosta. Matkailu on myös huomattavasti kestävämpää kehitystä kuin 17 vuoden sirkus keskelle Lapin kauneinta luontoa.
  • Kolarilaisille työpaikkoja – argumentti. Ajatuksena olisi, että kaivos hyödyttäisi kuntalaisia, joten ensisijaisesti  työpaikat jaettaisiin kuntalaisille. Kolarin kunnassa on työttömyysluku noin 15% luokkaa. Kunnassa asuu reilusti alle 4000 ihmistä, joista noin kolmannes on eläkeläisiä. Nopeasti laskettuna kovin montaa kaveria ei kaivokselle kylältä tulisi. Näistä 15% työttömästä kovin moni ei olisi lähdössä töihin kaivokselle. Eli suurin osa työvoimasta tulisi kunnan rajojen ulkopuolelta.
  • Kaivoksen tekemät sponsoroinnit. Todennäköisesti kaivoksen tullessa yhtiö tekisi niin sanottuja hyviä tekoja positiivisuuskuvan parantamisen takia. Niitä on jo nyt näkyvissä kylällä, kun kaivosyhtiö jakaa esim. ilmaisia takkeja Hannukaisen logoilla tietenkin. Varmaan ei tarvitse kenellekään kertoa minkä takia pienessä alle 4000 ihmisen kylässä, jossa lähes kaikki tuntee toisensa jaetaan kaivoskrääsää. On aika helppoa luoda positiivista kuvaa, kun kyläläiset keskustelevat keskenään aiheesta, eivätkä ihmiset uskalla olla eri mieltä toistensa kanssa. Toinen mitä voitaisiin nähdä hyvän ilmapiirin ylläpitämiseksi voisi olla esimerkiksi, että yhtiö maksattaisi kuntalaisille jalkapallokentän tai uuden jäähallin. Tämä olisi sitä matkailun ja kaivostoiminnan yhteistyötä.
  • Uusia palveluja. Uusien kuntalaisten tullessa palvelut ehkä kasvaisivat, mutta niin ne kasvaisivat ilman kaivostakin investointien osuessa kestävään matkailuun. Matkailualalla kosiskellaan työntekijöitä jatkuvasti, eli hommia on kyllä halukkaille.

Ihmiset Kolarissa ovat jakautuneet asian suhteen kahtia: on se puoli, joka haluaa kaivoksen tuomaan lisää työpaikkoja. Tämä on huono argumentti, koska matkailu toisi samat työpaikat pitkällä aikavälillä. Toinen vakiokommentti, jonka kuulee usein: onhan tänne aikaisemminkin mahtunut kaivos ja matkailu. Totta, samassa kunnassa on ollut kaivostoimintaa aikaisemminkin. Se oli silloin ennen, kun matkailu ei vielä ollut niin isossa roolissa. Nykyään matkailu työllistää yli 600 ihmistä ja lisää tulee kokoajan, varsinkin jos kaivosta ei tule.

Kaivos oikeissa olosuhteissa oikein valvottuna voi olla kunnille ja valtiolle hyvä asia edellyttäen, että yhtiö on vastuullinen toimija. Jostakin ne meidän malmit pitää louhia. En kuitenkaan löydä mitään järkevää syytä miksi kaivos pitäisi ajaa Ylläkselle. Toivon ja rukoilen, että kun päättäjät asioista päättävät, niin muistoissa on vielä Talvivaara-sotku ja Sotkamon upean luonnon turmeleminen. Nyt näitä alueita siivotaan verorahoilla. Eihän meistä kukaan halua pikavoittoja, kun voimme myös rakentaa Yllästä kestävästi matkailun saralla? Tuntuu, että Kolarissa on vain pakko olla jotakin mieltä asiasta. Mieleen tulee väkisinkin Englannin EU-ero, Brexit. Kun asiaa kysyttiin äänestyksen jälkeen, tulos olisi ollut aivan eri mitä päätettiin. Ollaan asioista jotain mieltä, mutta jos faktat ei ole selvillä tai “olen kuullut kylänmiehen sanovan tämän olevan hyvä homma”, niin mietitään vielä asiaa. 

Kunnioitetaan luontoa missä vaan liikkuessamme ja matkustetaan, sillä se, jos mikä avartaa. Ylläksen luonto ja matkailu ovat pystyneet vuosien saatossa kävelemään harvinaisen hyvin käsi kädessä. Annetaan perinteiden jatkua, jotta meidänkin lapset saavat kokea saman minkä olemme itse kokeneet ja nähneet. Pidetään Lappi puhtaana ja nautitaan luonnosta sitä arvostaen!

 

Luonto edellä,

Jonne/AuroraCottage