Lapin syksyssä kypsyy lukuisia herkullisia marjalajeja, jotka houkuttelevat marjastajia sekä läheltä että kaukaa. Syksyn marjasato käsittää niin tutut mustikan ja puolukan kuin pohjoisen erikoisuuden, kullanvärisen hillan. Myös variksenmarjat, juolukat, karpalo ja pihlajanmarjat rikastuttavat Lapin luonnon antimia. Marjojen kypsymisajat vaihtelevat hieman vuosittain sääolosuhteiden mukaan, mutta parhaimmillaan marjastuskausi kestää elokuusta lokakuuhun, tarjoten monipuolisia mahdollisuuksia luonnossa liikkujille.

Mitä marjoja voi kerätä lapissa syksyllä?

Lapin syksyinen luonto tarjoaa runsaan kirjon erilaisia marjoja. Yleisimpiin poimittaviin marjoihin kuuluvat mustikka, puolukka, hilla (lakka), variksenmarja ja juolukka. Mustikka alkaa kypsyä yleensä heinä-elokuun vaihteessa, kun taas puolukka saavuttaa parhaan poimintakypsyyden elo-syyskuussa. Hilla kypsyy tyypillisesti elokuun alussa, mutta sen saatavuus vaihtelee vuosittain. Variksenmarja ja juolukka ovat parhaimmillaan loppukesästä alkaen.

Harvempina mutta poimittavina marjoina Lapista löytyy myös karpaloa, pihlajanmarjaa ja variksenmarjaa. Näiden saatavuus ja poiminta-ajat vaihtelevat hieman alueittain, mutta yleensä ne kypsyvät loppukesästä syksyyn.

Milloin on paras aika kerätä marjoja Lapissa?

Lapin marjastuskausi ulottuu tyypillisesti heinäkuun lopulta lokakuun alkuun, mutta optimaalinen aika riippuu sekä marjalajista että vuosittaisista sääolosuhteista. Ensimmäisenä kypsyy yleensä hilla, jota voi poimia heinäkuun loppupuolelta elokuun alkuun. Mustikan poiminta-aika ajoittuu elokuun alkupuolelta syyskuun alkuun. Puolukka taas on parhaimmillaan elo-syyskuussa ja karpalo kypsyy viimeisenä, jopa ensimmäisten pakkasten jälkeen.

Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi marjasatoihin. Lämmin ja sopivan sateinen kesä tuottaa yleensä runsaimman marjasadon, kun taas kuiva kesä tai kevään hallat voivat heikentää satoa huomattavasti. Lapissa kannattaa huomioida, että pohjoisimmissa osissa marjat kypsyvät hieman myöhemmin kuin eteläisemmässä Lapissa.

Mistä löytää parhaat mustikkapaikat Lapissa?

Mustikka viihtyy parhaiten tuoreissa kangasmetsissä, joissa kasvaa kuusta ja mäntyä. Lapissa erityisen hyviä mustikkapaikkoja löytyy tunturien alarinteiltä, missä maaperän kosteus tarjoaa ihanteelliset olosuhteet mustikan kasvulle. Myös valoisat metsänreunat, pienet aukeat tiheämmän metsän keskellä sekä hakkuuaukeiden reunamat ovat potentiaalisia mustikkapaikkoja.

Hyviä mustikkapaikkoja tunnistaa myös kasvillisuudesta: jos alueella kasvaa runsaasti varpuja ja metsäsammalta, on todennäköistä että mustikkaakin löytyy. Mustikan lehdet voi tunnistaa jo keväällä, joten hyviä paikkoja voi käydä tiedustelemassa ennakkoon. Lapin kansallispuistojen läheisyydessä on usein erinomaisia mustikkamaastoja, mutta myös tavallisissa talousmetsistä voi löytyä rikkaita satoja.

Mitkä ovat parhaat puolukkametsät Lapin alueella?

Puolukka suosii kuivempia kasvupaikkoja kuin mustikka. Parhaita puolukkapaikkoja ovat valoisat mäntykankaat, karut kallioalueet sekä hakkuuaukiot ja harvapuustoiset suon reunat. Puolukka viihtyy myös tunturien rinteillä, missä metsä on harvempaa ja aurinko pääsee paistamaan maanpintaan saakka.

Lapissa puolukkaa löytyy runsaasti Ylläksen, Levin ja Saariselän ympäristöstä. Hyviä puolukkapaikkoja voi tunnistaa varvikon runsaudesta ja pienistä, pyöreistä kiiltävistä lehdistä. Puolukkasato on usein parhaimmillaan aurinkoisilla rinteillä, missä marjat kypsyvät tasaisemmin ja saavuttavat makeamman maun. Lapin mäntymetsät tarjoavat erinomaisia paikkoja puolukoiden poimintaan.

Miten tunnistan ja kerään hilloja turvallisesti?

Hilla eli lakka tai suomuurain on yksi Lapin arvokkaimmista marjoista. Sen tunnistaa keltaisesta tai oranssinpunaisesta väristä ja vadelmaa muistuttavasta rakenteesta. Hillaa kasvaa pääasiassa soilla ja rämeillä, ja sen kypsyminen alkaa Lapissa tyypillisesti heinäkuun puolivälin jälkeen. Hillan lehdet ovat pyöreähköt ja hammaslaitaiset, ja kasvi kukkii alkukesästä valkoisin kukin.

Hillan keräämisessä on tärkeää kunnioittaa jokamiehenoikeuksia. On hyvä muistaa, että joissakin Lapin kunnissa on voimassa paikallisten asukkaiden etuoikeus hillan poimintaan tietyillä alueilla. Suolla liikkuessa kannattaa käyttää kumisaappaita ja varoa upottavia paikkoja. Hilla on parhaimmillaan täysin kypsänä, jolloin se irtoaa kannastaan helposti eikä sitä tarvitse repiä irti.

Mitä muita metsän antimia voi kerätä marjastuksen ohessa?

Marjastusretkillä voi kerätä myös monia syötäviä sieniä. Lapissa yleisiä ruokasieniä ovat esimerkiksi keltavahvero eli kantarelli, herkkutatti, haapa- ja kangasrousku sekä suppilovahvero. Sienten tunnistamisessa kannattaa olla erityisen huolellinen ja kerätä vain niitä lajeja, jotka varmasti tunnistaa.

Syksyisin voi kerätä myös villiyrttejä kuten mustikan ja puolukan lehtiä tai koivun lehtiä kuivatettavaksi talvea varten. Myös katajan marjat ovat kerättävissä syksyllä ja niitä voi käyttää mausteena. Muista, että sienten ja yrttien kerääminen kuuluu myös jokamiehenoikeuksiin, mutta elävien puiden vahingoittaminen, kuten koivunmahlan valuttaminen, vaatii maanomistajan luvan.

Miten hyödyntää Lapin marjasatoa lomallasi

Lapin marjaretki on parhaimmillaan elämys, joka yhdistää luonnossa liikkumisen, raittiin ilman ja terveelliset luonnonantimet. Kerätyt marjat voi nauttia tuoreeltaan, pakastaa myöhempää käyttöä varten tai valmistaa niistä herkullisia hilloja, mehua tai leivonnaisia. Marjaretken yhteydessä voi myös valokuvata kaunista ruska-ajan luontoa tai nauttia eväitä nuotion äärellä.

AuroraCottagen mökeistä käsin marjastusretket onnistuvat helposti. Mökkimme Ylläksellä sijaitsevat ihanteellisilla paikoilla marjamaiden läheisyydessä. Marjastaessa voi samalla nauttia Lapin seitsemän tunturin upeista maisemista. Mökeiltä löytyy tilaa marjojen säilytykseen ja usein myös mahdollisuus marjojen jatkokäsittelyyn. Monipuolinen marjasaalis kruunaa lomakokemuksen ja tarjoaa muistoja ja makuelämyksiä pitkälle talveen.